"Vähän tukistin"- Lasten kaltoinkohtelu lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin näkökulmasta

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia lasten kaltoinkohtelua lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin näkökulmasta ja samalla kehittää palvelutarpeen arvioinnissa tehtävää työtä tutkimuksen kohteena olevan työyksikön työntekijöiden haastatteluissa esiin nostamien kehittämiskohteiden pohjalta. Helsingin kaupungilla on ohjeita ja toimintamalleja lasten kaltoinkohteluun puuttumiseen ja selvittämiseen, mutta lasten kaltoinkohtelu on yhteiskunnallinen, jopa globaali ongelma, ja kaltoinkohtelun aiheuttamia seurauksia ja haittavaikutuksia ei edelleenkään tunneta tarpeeksi. Lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyyn ei vielä ole riittävästi keinoja ja usein lasten kaltoinkohteluun päästään puuttumaan vasta silloin, kun kaltoinkohtelu on jatkunut pidempään. Opinnäyteytyön tavoitteena on osoittaa, että lapsen kaltoinkohtelu on lapselle haitallista, mutta haastaviin tilanteisiin on apua tarjolla ja jo palvelutarpeen arvioinnissa tehdään paljon töitä, jotta lapsen tilanne saadaan muuttumaan. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta tutkimuksen kohteena olevan lastensuojelun työyksikön työntekijää sekä analysoimalla 17 eri lapsesta tehtyä palvelutarpeen arviointia, jotka olivat käynnistyneet 1.8-31.10.2016 välisellä ajanjaksolla tehdyistä lastensuojeluilmoituksista. Lastensuojeluilmoitukset oli tehty syykoodilla lapseen kohdistunut väkivalta tai lapsen tai lapsen hoidon laiminlyöminen. Tutkimusaineiston käsittelyssä noudatettiin tarkkaa tietosuojaa, eivätkä haastateltavat tai tutkimuksen kohteena olleet lapset ole millään tavalla tunnistettavissa.Lastensuojeluilmoituksissa esiintyvät kaltonkohtelun muodot ja tietyn kaltoinkohtelun kohteeksi joutunut lapsi eivät ole yhdistettävissä. Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen kaltoinkohteluun liittyvistä keskeisistä käsitteistä ja niihin liittyvistä määritelmistä. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan kaltoinkohtelun haittavaikutuksia, mutta samalla pohditaan myös miten kaltoinkohtelua voisi ennaltaehkäistä. Opinnäytetyössä avataan myös lastensuojelun palvelutarpeen arviointia ja työtä määritteleviä lakeja. Opinnäyteytyön tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että lasten kaltoinkohtelusta on tullut yhä monimuotoisempaa ja lapsen psyykkinen ja emotionaalinen kaltoinkohtelu on lisääntynyt. Lapsen kaltoinkohtelun taustalla on hyvin usein vanhemman uupumusta, taloudellisia huolia, päihteiden käyttöä ja mielenterveyden pulmia. Maahanmuuttajataustaiset perheet ovat tuoneet kal-toinkohteluun puuttumiseen ja selvittämiseen uusia haasteita. Maahanmuuttajataustaisten perheiden kohdalla lasten kaltoinkohtelun taustalla voi löytyä vanhempien psyykkistä kuormittuneisuutta johtuen esimerkiksi omassa kotimaassa koetuista kriiseistä ja läheisten kohtalosta aiheutuneesta huolesta, sekä vieraasta kulttuurista ja kielestä. Lisäksi oman kulttuurin tavat kasvattaa lapsia saattavat olla ristiriidassa suomalaisen kulttuurin ja lain kanssa. Opinnäytetyö tuotti useita kehittämisehdotuksia, joihin haastatelluilla työntekijöillä oli toteuttamisen arvoisia ratkaisuehdotuksia. Näiden ehdotusten toteuttamiseksi olisi työntekijöille annettava aikaa suunnitteluun ja ideoiden käytäntöön viemiseen. Työntekijöiden toiveena on tavata poliisin tutkijoita sännöllisesti, jolloin työntekijät ja työkäytänteet tulisivat molemmille tutuiksi. Samalla olisi mahdollista käydä läpi yhteistyötä ja kehittää sitä entistä sujuvammaksi. Työntekijöiden kehittämisehdotuksia olivat myös neuvoloiden roolin lisääminen kaltoinkohtelun ennalta ehkäisemiseksi, esimerkiksi neuvoloissa jaettavan oppaan avulla, sekä jo ennen lapsen syntymää käytävä vanhemmuuskoulu, joka sisältäisi keskeistä tietoa lapsen eri kehitysvaiheista niihin liittyvine haasteineen. Lisäksi työntekijät toivovat tiivimpää yhteistytöä muiden toimijoiden kanssa ja eri toimijoiden ammattitaidon tehokkaampaa hyödyntämistä